Kun Suomi vuonna 2013 allekirjoittu Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta, lupasi Suomi samalla myös luetteloida kulttuuriin liittyvät ainettomat asiat kuten kulttuurilliset tavat, perinteet ja tapahtumat.
Suomen kulttuuriperintöön kuuluu mm. Joulurauhan julistus Turussa, suomalainen joulupukkiperinne Korvatunturilla asuvasta joulupukista sekä ennen kaikkea saunominen ja saunaan liittyvät tavat ja käsitykset.
Kansalliselta listalta voidaan ehdottaa myös eri kohteita Unescon kansainvälisen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin. Sinne on mahdollista hakea vuosittain yhdellä kansallisella kulttuuriperintökohteella.
Metsän merkitys Suomen kulttuurille ja kulttuuriperinnölle
Metsä, metsästys ja keräily on osa suomalaista perinnettä. Suomalainen menee metsästyskoiran metsään käyttäen hyväkseen jokamiehenoikeuksia. Metsässä poimitaan marjoja ja sieniä sekä metsästetään riistaa koko perheelle ruoaksi. Kuten aiemmissa artikkeleissa mainittu, metsä on ollut suomalaisille pyhä paikka aina siitä asti, kun täällä on ensimmäisen kerran muinaishistorian aikana asuttu.
Suomalaisten aineettomiin perinteisiin kuuluu myös erilaiset ruoat, tai ainakin niiden reseptit. Tunnettuja suomalaisia listattuja aineettoman kulttuuriperinnön ruokia ovat esimerkiksi:
- Leipäjuusto
- Mämmi
- Poronkäristys
- Karjalanpiirakka
- Maksalaatikko
- Mykyrokka
- Kalakukko
- Ruisleipä
- Rieskat
Suomalaisessa ruokaperinteessä on paljon yhteistä skandinaaviseen keittiöön, mutta ennen kaikkea suomaisina perinneruokina pinnalle nousevat mämmi, karjalanpiirakka ja kalakukko.
Kalakukko
Tämä perinneruoka on listattu Unescon ruokaperinnekohteeksi, ja sillä on rekisteröity valmistusmenetelmä. Kalakukko tunnetaan Suomessa erityisesti Kuopion alueen ja itäsuomalaisen perinteen perinneherkkuna. Kalakukko on pyöreä, leipämäinen paistos jossa on paksu ruiskuori ja sisälle leivottu täyte eri kaloista. Yleensä pienet kalat käytetään kukkoihin kokonaisena, mutta isommat kalalajit pilkotaan pienemmiksi. Kotona leivottava kalakukko on myös varsin edullinen ruoka: ruisjauhot ja rasva ovat halpoja, ja kalat voi kalastaa aivan itse.
Perinteisesti kalakukko on ollut hyvä eväs risusavottaa tekevälle, tukkimiehille tai metsästäjille. Ruiskuoren ansiosta kalakukko ei sotke ja säilyy paremmin. Se onkin ollut mainio eväs ulkotöitä tekevälle, sillä se sisältää sekä pääruuan (kala) että leivän samassa paketissa.
Karjalanpiirakka
Karjalanpiirakka on myös suomen tunnetumpia perinneruokia. Sen juuret ovat nimensä mukaisesti Karjalassa ja Itä-Suomessa. Karjalanpiirakan perinteet ovat siirtyneet siirtokarjalaisten mukana kaikkialle Suomeen. Suomen Karjalan Liitto ylläpitää perinnettä pitämällä koulutuksia ja leivontakursseja karjalanpiirakkaa leipoville, ja he ovat nimenneet Suomeen jo 100 piirakkamestaria.
Karjalanpiirakan historiaa:
Talvi- ja jatkosodan aikana Karjalan-evakot siirrettiin junilla ympäri Suomea. Näinpä perinne pääsi siirtymään uusille sukupolville joka puolelle maata. Siirtolaisten mukana myös uunipadat kuten karjalanpata yleistyivät suomalaisten keittiöissä.
Karjalanpiirakan anatomia:
Karjalanpiirakan kuori on pehmeää ruistaikinaa. Muodoltaan karjalanpiirakka on suippo ja rypytetty. Karjalanpiirakan sisällä käytetään yleensä riisiä ja hirssiä. Täytteenä voidaan käyttää myös ohra-riisiseosta tai perunasosetta.
Ruokaperinteet ovat historian saatossa olleet kiinteästi yhteydessä selviytymiseen. Suomi on maantieteellisesti haastava paikka elää, joten ruokalajeissa on täytynyt käyttää paljon mielikuvitusta. Leivän ja puuron yhteen sovittaminen karjalanpiirakan muodossa, tai kalojen leipomisessa leipäkuoren sijaan on ollut syynsä alusta asti. Myös Lapin alueella pitkään valmistettu poron kuivaliha on ollut käytännöllistä ja helppoa ruokaa.
Suomalaiseen kulttuuriperinteeseen kuuluu ruoan lisäksi ennenkaikkea saunominen, suomalaiset juhlapyhät ja esimerkiksi juhannuskokko. Suomessa on vielä tänäkin päivänä paljon yhdistyksiä ja järjestöjä, jotka ylläpitävät maamme ainutlaatuista aineetonta kulttuuriperimää ja perintötietoa.